Tulevia projekteja

Tässä ainekset pariin seuraavaan tuunailuun :-)

Tuotokset näette sitten valmiina.

Tarrapaneelilla maalaisilmettä keittiön välitilaan

Olen jo pidempään miettinyt, että miten keittiön ilmettä voisi uudistaa. Tilasin Bauhausista pari rullaa tarrapaneelia ja eilen uskalsin ryhtyä hommiin.

Vanha kaakeli on kaunis ja ehjä, mutta tylsän harmaa. Fixasin nyt altaan ja allaskaapin välisen tilan. Ihan mahtavasti meni ja puolessa tunnissa minulla oli keittiössä maalaisilme. Itse olen todella tyytyväinen. Nyt on mietinnässä, vedänkö toisen seinustan myös, joka on pidempi, vai jätänkö sen ennalleen. Katsotaan miten käy.

Äidille erilaisia takkasytykeruusuja

Takkasytykeruusujen teko on helppoa ja tuo hiukan glamouria niinkin arkiseen asiaan kuin takan sytyttämiseen.

Mainio lahjaidea viemisiksi vaikka mökille. Näitä kelpaa pitää esillä ja näillä syttyy juhannuskokkokin.

Monille kananmunakennoista tehdyt takkasytykeruusut on tuttuja. Itse muutama vuosi sitten keksin, että myös hedelmäkennoista voi tehdä takkaruusuja. Voi olla, että joku muukin on keksinyt tämän, mutta itse en silloin ollut nähnyt vastaavia. Kierrätysihmisenä käytän näihin mielummin kynttilänjämiä kuin askartelukaupoissa myytävää steariinia. Joskus hätätapauksessa sitäkin joutuu käyttämään, mutta onneksi ystävät pitävät yleensä huolta kynttilänjämävarastoni täyttämisestä.

 Pyydä kaupasta pahvisia hedelmäkennoja. Niitä ei yleensä saa heti, mutta henkilökunta kerää niitä sinulle, jos vain rohkeasti pyydät :-) Kennoja on pääasiassa vaaleita ja liloja. Mutta olenpa mustiinkin joskus törmännyt.

 Revi kennot käsin irti. Olen huomannut, että saksittuna ei tule niin kauniita. Puolet kennoista tulee ruusujen pohjaksi ja puolet revitään kukan keskustoiksi. Revi keskusta spiraalimaisesti ja kieputa se keskeltä alkaen rullalle. Käännä hännän pää ruususukkeen sisään niin, että se pysyy kasassa.

 Yhdestä hedelmäkennolevystä tulee 16 valmista ruusua.

******

Seuraavaksi valmistele työtila hellalle.

Steariinin sulattaminen on turvallisinta vesihauteessa. Itse ostin kirpputorilta pienen alumiinikattilan, jossa sulatan steariinin. Myöskään vesikattilaksi ei kannata ottaa parasta kattilaa, sillä se menee kyllä pilalle, kun siihen lentää roiskeita ja veteen tipahtelee steariinia, joka sitten tarttuu kattilan sisäpintaan.

 Älä päästä vettä tai steariinia kiehumaan missään vaiheessa, ettei steariini syty palamaan. Pienemmällä lämmöllä sulatus kestää kauemmin, mutta on turvallisempaa.

Laita kattilan viereen alusta, jonka päälle nostelet ruusukkeet kuivumaan. Itselläni on käytössä voimapaperi, mutta yhtä hyvin käy leivinpaperi. Suojaa myös liesi hyvin kattilan ympäriltä.

Lisäksi tarvitset pihdit.

 Minulla oli edellisestä kerrasta kattilan pohjalla sinistä steariinia, mutta koska sitä ei ollut tarpeeksi, sulatin sekaan valkoisia ja keltaisia kynttilänloppuja. Lopputulos oli hiukan vihertävä.

Olen joskus ollut niin reipas, että olen valmiiksi sulatellut samanvärisiä kynttilänloppuja valmiiksi paloiksi. Lisänä värjäämisessä voi käyttää kynttilän värjäysnappeja, joita myydään pienissä pusseissa askartelukaupoissa.

Kun steariini on sulanut, dippaile pohjia ja kukan keskustoita vuorotellen.

 Pudota pohja steariiniin. Odota, että se uppoaa, jolloin se on imenyt itseensä tarpeeksi steariinia. 3-4- sekuntia on riittävä aika. Nosta se pihdeillä vieressä olevalle paperille. Seuraavaksi dippaa kukan keskusta ja aseta se pohjan päälle. Ennen dippaamista, avaa aiemmin kääntämäsi hännänpää, jotta keskusta pääsee kattilassa hiukan aukeamaan.

Jos steariini pääsee vähiin, sulata välillä lisää, ennenkuin jatkat. Minulla meni 46 ruusukkeen dippailuun n. 40 minuuttia. Ruusut kuivuvat nopeasti, n. kymmenessä minuutissa.

Vihertävä steariini ei vaikuttanut juurikaan lilojen kukkien väriin. Vaaleasta pahvista tehdyt saivat kauniin vaaleanvihreän sävyn. Kastan nämä vain kerran, koska mielestäni ne ovat kauniimpia, ja jotenkin herkempiä, kun niissä ei ole paksulti steariinia. Nämä palavat n. 5-7 minuuttia.

Kun lopetat, nosta steariinikattila varovasti hauteesta pannunalustan päälle jäähtymään. Jos haluat jatkaa seuraavalla kerralla samalla värillä, voit jättää steariinin kattilaan. Voit myös varovasti kaataa sen esimerkiksi pakasterasiaan. Pyyhkäise kattila talouspaperilla, koska pohjalle jää mm. kynttilöiden sydänlankoja.

Huolehdi turvallisuudesta, äläkä jätä kuumaa steariinia levylle vartioimatta. Pidä pienet lapset kaukana hellasta, ja sammutuspeite lähettyvillä.

Älä koskaan kaada sulaa steariinia viemäriin. Jäähtyneen steariinin voi hävittää energiajätteen mukana.

Vinkki: Jos onnistut tekemään täydellisen ruusun, säästä se. Voit käyttää sitä jossain vesiaihiossa. Nämä nimittäin myös kelluvat.

Ruusu on kaunis myös esimerkiksi lahjapaketin koristeena.

Kivisiä tuikkualustoja

Rakastan kiviä. Siinä se on kiteytettynä. Kävelylläkin pitää noukkia kaunis kivi taskuun, jos sellaisen sattuu näkemään.

Tuikkualustoja olen tehnyt useita. Ystäville ne on yleensä menneet lahjaksi.

Alustana käytän puulevyä tai kaakelilaattaa. Puulevyn maalaan ensin ja sitten liimaan kivet pintaan. Sekaan laitan joskus myös lasinappuloita, kuten näissä ylimmissä kuvissa.

Kaakeliversiota voi huoletta pitää vaikka puutarhassa.

Ompelukoneen surinaa

Joskus puree ompelukärpänen. Tässä muutamia ompelujuttuja 

Kuvat printtaan silitettävälle paperille ja silitän kankaaseen ennen ompelua. Ja pitsi on minulle heikkous. Niitä pitää mieluiten laittaa aina mukaan :-)

Ihanaa olisi, jos ompelukone voisi olla aina esillä. Koneen virittäminen on aina jotenkin niin hankalaa, ja exTempore-ideat jää usein sen takia tekemättä. 

Vierivä kivi ei sammaloidu

Tämän viikon muisteluna kollaasi kivistä. Niitä on ihana maalata. Akryylimaaleilla maalailen niitä pääasiassa kesäisin. Kun vuokraan mökkejä kesällä, jää sinne myös aina ´Tervetuloa´-kivi.

Rakastan kiviä ja niitä on tullut maalattua varmaan yli sata. Olenkin joskus nauranut, että meikäläisestä kun aika jättää, niin sukulaiset kiittelee, kun setvivät mun jäämistöä. Saavat kantaa satoja kiloja maalaamaattomia kiviä pihalle. Kaunista kivea kun ei vain voi jättää tien poskeen, jos sellaiseen törmää :-)

Virkattu kori

Virkkaamani maton innoittamana tekaisin isohkolle kukkaruukulle suojuksen. 

Ei mennyt kuin Strömsössä, mutta ensimmäiseksi koriksi ihan tyydyttävä. Ongelmia tuotti pohjan jälkeen siirtyminen virkkamaan tuota kylkeä. Ohje oli kyllä melko selkeä, mutta joku oma virityshän siihen tuli ja siksi kulmasta tuli hiukan pyöreämpi. Ehkä se kuvastaa tekijäänsä :-). Ohjeen mukaan olisi myös pitänyt virkata pelkkiä kiinteitä silmukoita, mutta pariin kohtaan virkkasin pylväitä. Pinnasta ei siksi tullut niin sileä.

Sormi äityi tästä ihan todella kipeäksi. Huomasin, että puristin koukkua julmetusti. Pitänee opetella kevyempi ote.

Myös tämä ohje löytyy Lankavan sivuilta (www.lankava.fi)