Nyt tiskirätti on virkattu

Ekologinen tiskirätti on tätä päivää

Kuulit oikein. Monilla ne ovat olleet käytössä jo pitkään ja nyt vihdoin ne tulivat myös meidän keittiöön. Ruohonjuuri.fi:n mukaan bambu on materiaalina luonnostaan antibakteerinen, ja siksi tiskiliina ei ala kovin nopeasti haisemaan pahalle. Rätit kannattaa kuitenkin pestä vähintään kerran viikossa 60 asteessa. Niitä kannattaakin hankkia useampia - kun yksi on pesussa, toinen on käytössä. 

Näitä liinoja virkkaa pari tuntia - alkuvaikeuksien jälkeen. Eli yksi leffa, yksi liina.

Lankana käytän Hjertegarnin Blend Bamboota, jossa on 70% bambua ja 30% puuvillaa. Koukkunumerolla 3 mentiin.

Kaksi taaimmaista (viininpunainen ja limenvihreä) on tehty mallilla, joka löytyi Lankasataman sivuilta

 Malliksi käy mikä vain, vaikkapa isoäidinneliöt, simpukkavirkkaus, tai pelkät pylvässilmukat.

Seuraavaksi kokeiluun lähtee hamppulanka, joka on hieman karkeampaa mutta imukykyisempää ja liina vain paranee kuulemma käytön myötä.

Sienisuolaa pukinkonttiin



Sienisuola on maistuva tuliainen sienten ystäville

Tämä vuosi oli mahtava tattivuosi. Ja kyllähän tuossa lähimetsässä tulikin poikettua monen monta kertaa. Kuivattua tattia ja suppilovahveroa tuli sen verran paljon, että piti alkaa miettimään, että mitä kaikella sienimäärällä tehdään. Joku  mainitsi netissä sanan sienisuola, ja se oli siinä. Sormisuolaa ja morttelissa hiennottuja sieniä pusseihin ja purkkeihin. Näitä on kiva antaa vaikka lahjaksi.

Alkuperäisiin sormisuolapurkkeihin tehtiin uusi etiketti

Pussit ovat elintarvikemuovia

Punnailin niin, että pussiin tuli sormisuolaa n. 100g ja n. 20-30g hienonnettuja sieniä.

Joulupuuhastelua 3 - Joulukortit

Tämän vuoden joulukortit tein syyskuisena lauantaina kun ulkona riehui Mauri-myrsky.

Taas ollaan melko yksinkertaisella linjalla.

Jos haluat lähettää joulutervehdykset edullisemmalla ikimerkillä (1,05 €), postita ne viimeistään keskiviikkona 12.12.

Joulupuuhastelua 2 - Rasiakortit

Löysin kaapin kätköistä paketin, jossa luki Rasiakorttipohja. Ei mitään muistikuvaa tämmöisestä hankinnasta. Paketista löytyi pahvisia pohjia, joissa on yhdistetty kortti ja pieni rasia. Pikkuisen enemmän kuin pelkkä joulukortti. 

Ensin pitää suorittaa pieni älytehtävä eli osata taitella rasiaosa. Liimata se kasaan. Koristella jouluisilla papereilla ja koristeilla. Rasiaosaan laitoin tervehdykseksi tuikkukynttilöitä.

Joulupuuhastelua - tagit

Sadepäivän leppoisaa paperiaskartelua

           

           

Onko marraskuun harmaus asennekysymys?

Ryhdyin pohtimaan aihetta, kun lehdissä kirjoitetaan, että monien on päästävä etelän aurinkoon, pakoon tätä Suomessa vallitsevaa harmautta. Samoin sosiaalisessa mediassa monet tuntuvat surevan tämän vuodenajan huonoimpia puolia.
Marraskuun sumuiset aamut, sateinen utuisuus ja muutaman tunnin himmeä paivän kajo voi tuntua masentavalta. Ei jaksaisi suorittaa kaikkia arjen pakollisia kuvioita, kuntoilla, tavata ystäviä, ei jaksaisi esittää somessa, että on aktiivinen. Mitäpä jos etsisimme siitä himmeästä kajosta jotain kaunista ja siitä pimeydestä jotain romanttista, lohdullista, hiljaista ja voimaannuttavaa. Löytäisimmeko sitä?

"Itse olen huomannut, että kun tulee ikää lisää, niin hämärässä ja pimeässä on ikävä ajaa autoa. Vastaantulevien autojen valot häikäisevät, silmiä kirvelee ja märkä asfaltti imee kaiken valon itseensä. Koko kroppa ratin takana on jännittynyt. Vahingossa pääsee huojentunut huokaus, kun vihdoinkin kotitien viimeiset metrit valaisee pihan liiketunnistimella syttynyt valo.

Astun autosta ja huomaan, että mies onkin jo sytyttänyt pihaan lyhtyjä ja pihasaunan ikkunastakin loistaa joka perjantaiseen tapaansa kynttiläkruunu. Ilmassa on palavien koivuklapien tuoksu. Sisällä minua tervehtii ensin Manu-kissa, sitten mies ja jossain vaiheessa hässäkän hälvyttyä, käy sääreen pukkaamassa oman tervehdyksensä Miina-kissa.
Sisälläkin on takkaan sytytetty tuli ja olohuoneen hämärässä palaa rivi tuikkuja. Hellan levyllä tuoksuu glögi. Ihana tulla kotiin.
Tällä samalla kaavalla meillä mennään melkein kaikki perjantait. Viikonpäivistä tuon on tavallaan paras päivä. Onhan kummallakin edessä vapaa viikonloppu."

Kesä on toki ihanaa aikaa ja valosta saa energiaa ihan eri tavalla kuin syksyllä tai talvella, mutta mikä voisi olla romantiikalle ja rauhoittumiselle otollisempaa aikaa kuin hämärä. Annetaan itsellemme lupa nauttia siitä, ettei aina tarvitse tehdä mitään ´järkevää´. Luonto nukkuu, joten mennään itsekin talviunille, kääriydytään lämpimään vilttiin sohvan nurkkaan. Heitetään pois suorittaminen, ladataan akkuja ja ollaan vaan. Katsotaan kesän aikana nauhoitettuja elokuvia tai luetaan vihdoin se kirja, joka on odottanut yöpöydällä jo monta kuukautta.

 Sanonta, että asialliset hommat pitää hoitaa, mutta muuten voi olla kuin ellun kana, pitää niin hyvin paikkansa, varsinkin syyspimeillä. Otetaan siitä kaikki irti.

Kirjoittaja on pimeässäkin hyvin viihtyvä homo sapiens "Kipsu

Talvista twistiä betoniin

Harmaa betoni on itsessään aika täydellinen pinta. Ja on se tavallaan myös talvinen. Näihin muutamaan kynttilänjalkaan halusin kuitenkin enemmän eloa. Servettitekniikalla syntyi tämmöinen talvinen tai ehkä hiukan jouluinenkin tunnelma.

Näissä maitopurkkeihin tehdyissä kynttilänjaloissa servettikuvio on vain edessä. Muut sivut töpötin valkoisella akryylimaalilla.

Tässä pyöreässä on servetti lakattu koko jalan ympäri ja kuvio toistuu myös takana.

Tuikut on noissa vähän ikävästi eri korkuuksilla. Tähän ongelmaan löysin netistä kätevän niksin - Kynttilän syvennyshän tehdään painamalla muovimuki märkään betoniin. Merkkaa muovimukin alareunaan tussilla merkki minkä korkuinen lämpökynttilä on. Täytä mukiin hiekkaa tai vettä sen verran, että upotettaessa merkki on kynttilänjalan yläreunan kanssa samalla tasolla. Näin saat kaikkiin kynttilänjalkoihin yhtä syvät kolot.

Ikikurpitsa - syksyn väripilkku

Täällä mennään nyt sieltä, mistä aita on matalin.

Olin koko kesän aikeissa tehdä itse betonista kurpitsoita. Niinä kahtena kertana kun betonia sekoitettiin, en ollut varautunut kunnolla eli ei ollut siihen hätään polvisukkia tai sukkahousuja. Niinpä kun löysin Hankkijalta edullisia betonikurpitsoita, ostin ne. Ne oli betoninharmaita ja kauniita niinkin, mutta elämässä pitää olla väriä :-) Maalasin ne akryylimaaleilla. Lakka pitänee vielä laittaa pintaan.

Syksyn saavat koristaa pihaa tai kuistia ja talveksi nostan ne varastoon.

Ja mitä muuta tarttui mukaan samaisesta kaupasta? No sieniä tietenkin :-)

Paperipaita rippikortissa

Kummipoikani pääsi kesällä ripille ja mietin, että millainen kortti kävisi pojalle, joka ei niin ruusuista ja sydämistä piittaa. Sitten muistin jossain nähneeni paperista taitellun paidan ja siitä se idea sitten lähti. 

Katsoin youtubesta monet ohjeet ja yrityksen ja erehdyksen kautta sain aikaan tämmöisen paidan.

Hyvin yksinkertainen kortti. Sisäsivulle tuli tietenkin normaalit onnittelut ja taittelin ja liimasin sinne myös pienen kuoren, jonne sujahti rahalahja.

Tässä malliksi yksi video paidan taittelusta

Ihana, ihana herkkutatti

Luoja on on tänä vuonna suonut meille tatteja enemmän kuin niitä jaksaa kerätä.

Niitä on pakastettu ja kuivattu jo monta kopallista.

Mielessä siintää tattisuola, jota on ehkä luvassa kaikille sukulaisille joululahjaksi :-D Mietin, että murskaanko kuivatut herkkutatit vähän rouheammiksi paloiksi vai hienonnanko enempi jauhoksi tehosekoittimessa?

Nyt vielä odotellaan kantarellien ja suppisten maihinnousua.

Sadonkorjuuta

On se jotenkin niin luksusta kun voi omasta pikku kasvihuoneesta hakea tomaatteja, paprikoita ja chilejä. Lehtikompostissa on koko kesän tuottanut satoa myös muutama avomaankurkku ja yksi kesäkurpitsa.

Mikä maku onkaan noissa isoissa tomaateissa. Ne on täynnä hedelmälihaa ja maistuu aivan kuin Kreikassa konsanaan.

Avomaankurkut eivät pysyneet kompostissa vaan lähtivät, hassut piikkipötkylät, rönsyilemään lähipensaisiin :-)

Saamme näköjään vielä pari kesäkurpitsaakin ja toivottavasti tuo kukkakin on pölyyntynyt. Kuva otettu 5.9.

En ole ennen kasvattanut mitään, missään. Kaippa taikasana oli kanankakka, jota heittelin kasvien juurelle ennen kastelua. Poop rulez :-)

Puutarhan riemua

Kun vasta viiskymppisenä pystyy toteuttamaan suuren unelmansa ja muuttaa maalle, omaan taloon, saa oman puutarhan, ympärillä hiljaisuus ja luonnon rauha - voi kai sanoa, että on saavuttanut kaiken. Toki vanha talo tuo omat haasteensa - vesikaivo, jätekaivo, harmaavesikaivo, vanhat putket, kattoremontti.... Mutta kun istuu saunan jälkeen kuistilla, ympärillä vain luonnon omat äänet, tulee jotenkin kauhean onnellinen olo :-)

Tee se itse

Jossain kohtaa surffailin netissä ja törmäsin Polka Jamin tuotteisiin. Turkulaisen pariskunnan suunnittelemiin tuotteisiin kuuluu muun muassa postikortteja, kalentereita, julisteita ym paperitavaraa. Pidän heidän tyylistään ja kuvahaulla löysin kaikkea kivaa vanhempaa tuotantoa. Ihastuin tuommoiseen julisteeseen, mutta sitä ei ollut enää tuotannossa. Eipä siinä sitten auttanut muu kuin kaivaa tussit esiin - ja tehdä se itse :-)

Sateenkaarikaulaliina

Keväällä aloitin tämän kaulaliinan neulomisen ja piiiitkän kuuman kesän jälkeen sain sen viikko sitten vihdoin valmiiksi. Tuleepa vähän väriä syksyn harmauteen :-D

Lankana on ´Novitan 'Rulla'. Neuloin kutosen puikoilla ja mallina oli helppo Yhden illan tuubihuivi, jonka ohje löytyy googlettamalla. Naurattaa tuo Yhden illan... kun itsellä meni vissiin neljä kuukautta tuon tekemiseen. Tosin mittaakin huiville tuli pari metriä.

Mihin kaikki aika katoaa?

Sen jälkeen kun viime syksynä ostin talon, ei ole ollut paluuta entisiin tuotteliaisiin askarteluaikoihin. Puutarhassa riittää puuhaa paljon ja vielä enemmän. Askartelulle ei ole juurikaan jäänyt aikaa. Jotain pieniä pihajuttui kuitenkin on tullut tehtyä :-)

- Maitotonkkaan löytyi idea facebookista. Musta maali on liitutaulumaalia. Se levittyi mahtavan tasaisesti. Maalikynällä tehtiin teksti.

- Tuhkis sai servetistä kesäisen pinnan ja korkkiin ruuvattiin vanha laatikonvedin.

- Puuvajan eteen tehtiin muotilla pari betonilaattaa. Ylimääräisestä betonivellistä tein pikaisesti muutaman kuunliljan lehden.

- Kivissä on käytetty tusseja ja akryylimaaleja. Lopuksi lakattu.